Petri Tuomisen uusi koti Espoossa
Petri Tuomisen perustuskumppanin valintaan vaikuttivat mm. Perustavan vahva markkina-asema, toimituksen nopeus sekä aikatauluissa pysyminen. Omasta rakennushankkeesta oppineena Petri kehottaa jokaista rakentajaa hankkimaan maaperätutkimuksen jo ennen tontin ostoa, sillä se varmistaa monilta ikäviltä yllätyksiltä välttymisen.
Petri Tuominen rakennutti Espooseen 136 neliön Kontion hirsitalon yhteen tasoon. Pian talovalinnan jälkeen Petri lähti kartoittamaan tekijöitä pohja-ja perustustöihin, jotka näyttelevät rakennushankkeessa isoa osaa.
Talotoimittajalla eli Kontiolla oli hyviä kokemuksia Perustavasta aiemmista työmaista sekä toteutetuista hankkeista. Petri vakuuttui Perustavan valtakunnallisesta markkina-asemasta sekä kyvystä palvella vakaana yrityksenä myös yksittäisiä pientaloasiakkaita.
Lopulliseen perustuskumppanin valintaan vaikutti lopulta eniten halu minimoida riskejä tilaamalla äärimmäisen tärkeä työvaihe kokeneelta toimittajalta. Kilpailukykyisesti hinnoiteltuun pakettiin sisältyivät maaperätutkimus, päärakennesuunnittelijana toimiminen, perustusten rakennesuunnittelu sekä perustusten urakointi omakotitaloon ja varastoon.
Maaperätutkimus tärkeänä dokumenttina
Ennen tontin hankintaa Petriä arvelutti tontilla esiintyvä runsas kallio. Hän tiesi, että louhimiselle tai räjäytystöille oli oma hintansa. Perustavan toteuttamasta maaperätutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että talon paikalla ja maan alla on keskimäärin reilun metrin verran pehmeää hiekkapohjaista maa-ainesta. Tämä tarkoitti ennen kaikkea sitä, että perustukset voitiin toteuttaa täysin maanvaraisesti. Lopulta myös hintavalta louhinnalta vältyttiin, vaikka kalliota jouduttiinkin kiilaamaan noin puoli metriä muutaman neliön kokoiselta alueelta.
Maaperätutkimus toimi hyvänä dokumenttina alusta loppuun saakka. Jälkikäteen Petri on miettinyt, että maaperätutkimuksen olisi voinut teettää ennen sitovaa tonttikauppaa. Tällöin sekä ostajalla että myyjällä säilyy yhteinen varmuus tontin maaperästä, eikä tulevien maatöiden kustannukset pääse yllättämään varsinkaan uutta tontin ostajaa.
Petrin ostama tontti ei ollut täysin tasamaata. Asemakaavassa näkyvät maan pinnan muodot tarkoittivat sokkelien porrastusta talon perustusten puolessa välissä, jolloin talon toinen puolikas valettiin 900 mm korkealla perustuksella ja loppuosa 1200 mm korkealla sokkelipalkilla. Tällöin rakennusvaatimusten mukainen 500 mm perustamissyvyys säilyi kauttaaltaan rakennuksen joka puolella ja perustukset noudattivat asemakaavassa määriteltyjä lopullisia korkoja esimerkiksi tulevan lattiakoron osalta.
Maatyöt ja perustukset tontilla käyntiin
Tuomisen tontin maatyöt käynnistyivät noin neljä viikkoa ennen saapuvaa talotoimitusta. Perustava pääsi aloittamaan sokkeleiden teon kaksi viikkoa maatöiden jälkeen. Ennen kaikkea näitä, Petri oli toimittanut vaadittavat lähtötiedot Perustavan Muotti-järjestelmään ja perustussuunnittelu oli käynnistetty vaiheista ensimmäisenä.
Perustavan toimitussisältö piti sisällään myös päärakennesuunnittelijana toimimisen. Espoossa päärakennesuunnittelija hoitaa sekä työmaa-ja virastokäynnit kahteen kertaan. Rakennusaikatauluja ja tomituksia sopiessa rakentajan on osattava huomioida, että esimerkiksi Espoossa rakennusluvan saaminen voi viedä aikaa. Yhtenä esimerkkinä myös talotoimituksen siirtäminen olisi tuonut lisäkustannuksia puun markkinahinnan noustessa jatkuvasti.
Tontin massanvaihto toteutettiin maaperätutkimuksessa esitettyihin tasoihin ja sen jälkeen Perustavaa jäi odottamaan tiivistetty sorapatja. Maarakentajat varmistivat murskepatjan kantavuuden Loadman-mittauksella. Maarakentajien jälkeen Perustavan asentajat kiersivät vanerimuotein rakennusten ulkoreunat ja raudoittivat muottien sisään tulevat sokkelipalkit. Muotitukseen ja raudoitukseen meni kahdelta asentajalta kaksi päivää ja kolmantena päivänä päästiin tontilla jo valamaan.
Perustavan sokkelipalkki oli talon etupuolella 1200 mm korkeaa ja sivuilla ja takana 900 mm korkeaa. Sokkelin alaosa lepää 300 mm leveän anturan päällä. Sokkelipalkki on yhtenäinen ja sen yläosan betoni jäi valun jälkeen 130 mm leveäksi. Tällöin Kontion 205 mm paksuinen lamellihirsi soveltui valetun ja kestävän kivijalan päälle optimaallisesti.
Perustusten päälle hirsirunko
Maatöiden aloittamisen sekä perustusten teon jälkeen maarakentajat jatkoivat ulkotäytöillä. Valmiit perustukset täytettiin huolellisesti tiivistetyllä murskeella sekä murskeen päälle asennetulla 20 cm paksulla Styrox-kerroksella. Sokkeleiden sisälle valettiin myöhemmin 10-11 cm paksuinen betonilaatta, johon upotettiin tuleva vesikiertoinen lattialämmitys.
Rakenne-ja perustussuunnittelussa huomioitiin luonnollisesti myös routasuojaus. Alapohjan alla on kapillaarisen vedennousun katkaiseva salaojituskerros, joka on yhteydessä salaojiin. Maasta virtaavalta radioaktiiviselta radonilta rakennus suojattiin Delta-radonsuojalla. Läpivientien tiivistäminen tehtiin kumikauluksien ja elastisen tiivistysmassan avulla.
Tuomisen vastaava mestari sekä maarakentaja antoivat kehut Perustavan perustuksille. Varasto toteutettiin kuuden Perustavan valaman pilarianturan, harkkokorotuksen ja putkipilarijalkojen päälle. Samalla pilarianturoita valettiin talon kiinteää kattolippaa kannattelevien hirsipilareiden alle.
Kontion hirsitalon asennusryhmä tarkisti ristimitat vielä ennen talotoimitusta. Myös Perustavalla mitattiin ja dokumentointiin työn jälki ennen tontilta lähtemistä. Kun mitään huomautettavaa ei löytynyt, Kontion hirsitoimitus saapui sovittuun aikaan työmaalle asennettavaksi.
Petri haluaakin kiittää Perustavaa siitä, että tyytyväisenä asiakkaana hän tietää talonsa lepäävän hyvin tehdyn ja kuivana pysyvän kivijalan päällä.
